Ilmastointi vai ilmanvaihto?
Ilmastointi ja ilmanvaihto menevät arkikielessä helposti sekaisin. Todellisuudessa ne tarkoittavat kuitenkin eri asioita. Tässä artikkelissa kerromme, miten nämä kaksi käsitettä eroavat toisistaan.
Terveellinen ja puhdas sisäilma on laadukkaan elämän A ja O. Se vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi työpaikan ja kodin viihtyisyyteen. Raikkaassa sisäilmassa olo on virkeämpi ja ajatuskin kulkee paremmin – siksi siihen kannattaa panostaa.
Vaihtoa vai kierrättämistä?
Ilmastointi ja ilmanvaihto parantavat molemmat sisäilman laatua, mutta ovat toimintaperiaatteiltaan hyvin erilaiset. Ilmanvaihto nimensä mukaisesti vaihtaa sisäilmaa uuteen, kun taas ilmastointi kierrättää sitä – ilmastointi ei siis tuo tilaan uutta ilmaa. Tämä on näiden kahden keskeisin ero.
Jos kesäaamuisin sänky on kuin hikipossuallas, ilmanviilentäjä tai ilmalämpöpumpun viilennystoiminto helpottavat oloa. Ilmalämpöpumppu auttaa kylmien kuukausien aikana myös rakennuksen lämmityksessä. Ilmanvaihto sen sijaan pitää ilman koko ajan raikkaana ja helppona hengittää, olipa sitten kesä tai talvi, mutta sen viilennysteho on rajallinen. Teknisesti ilmanvaihto ja ilmastointi voidaan hoitaa joko samalla tai täysin erillisillä laitteilla.
Ilmanvaihto lisää hyvinvointia ja asumismukavuutta
Ilmanvaihto tarkoittaa siis käytetyn, ”likaisen” sisäilman poistamista tilasta ja sen korvaamista uudella, raikkaalla ja hapekkaalla ilmalla. Ilmanvaihto on sekä asukkaiden hyvinvoinnin että talon rakenteiden säilymisen kannalta välttämätön ja tuo asumiseen mukavuutta.
Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan yleensä talon rakennusvaiheessa tai korjausrakentamisen yhteydessä. Ilmanvaihtoputkisto kulkee rakenteissa ja ilmanvaihtokone sijaitsee teknisessä tilassa, kylpyhuoneessa tai muussa soveltuvassa tilassa.
Ilmanvaihdon ansiosta sisätiloista poistuvat normaalin elämisen aiheuttamat epäpuhtaudet, kuten ruuanlaiton käryt sekä peseytymisen ja pyykkäyksen aiheuttama kosteus. Samalla poistuvat rakennus- ja sisustusmateriaalien aiheuttamat päästöt.
Nykyaikaisessa koneellisessa ilmanvaihdossa sisäilmasta poistettavan ilman lämpö hyödynnetään ottamalla se talteen ja lämmittämällä sillä sisälle tulevaa raitista ilmaa. Energiataloudellisuuden kannalta tämä on fiksua. Kun korvausilma on lämmitettyä, ei tilaan synny myöskään ikävää vedon tunnetta.
Vallox MV -ilmanvaihtokoneiden kosteus- ja hiilidioksidianturit tehostavat ilmanvaihtoa automaattisesti esimerkiksi peseytymisen ja saunomisen jälkeen tai silloin kun talossa on paljon ihmisiä. Kodin ollessa tyhjillään ilmanvaihdon teho pienenee. Ilmanvaihto toimii siis automatisoidusti tarpeen mukaan, mutta halutessasi voit säätää sitä myös itse.
Ilmastointi helpottaa oloa kesäkuumalla
Ilmastointi puolestaan kierrättää sisäilmaa ja muuttaa sen ominaisuuksia esimerkiksi jäähdyttämällä tai kuivaamalla sitä. Se ei kuitenkaan tuo tilaan uutta ilmaa.
Ilmastointi voidaan toteuttaa mm. seinälle kiinnitettävän ilmalämpöpumpun, siirrettävän ilmastointilaitteen, puhallinkonvektorin tai jäähdytyspalkin avulla. Ilmaa jäähdyttäessään laitteet kondensoivat kierrätettävästä huoneilmasta vettä, jolloin huoneilma kuivuu. Kosteuden väheneminen on viihtyvyyden kannalta jopa tärkeämpää kuin viileys, sillä kosteus tuntuu iholla hikoilun kaltaisena epämiellyttävyytenä. Kukapa nyt haluaisi hikoilla jatkuvasti.
Koska ilmastointilaitteet kierrättävät koko ajan samaa ilmaa, ne eivät poista elämisestä aiheutuvia hajuja. Niitä syntyy tavallisesti ruuanlaitosta, hengittämisestä tai pyykinpesusta. Ilmalämpöpumppu auttaa kylmien kuukausien aikana rakennuksen lämmityksessä, mutta sekään ei lämmittäessään poista peseytymisestä ja saunomisesta johtuvia kosteuskuormia.
Ilmastointi voidaan siis hoitaa erillisellä laitteella tai se voidaan yhdistää rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmään. Ilmanvaihtojärjestelmän tuloilmakanavaan asennettu kanavapatteri viilentää ja kuivattaa sisälle tulevaa ilmaa ja tuo näin helpotusta kuumalla ja kostealla ilmalla. Jäähdytysaineena voidaan käyttää esim. maalämpöjärjestelmän kylmää keruupiirin nestettä.