Ali Aaltonen, koulutuspäällikkö
Ilmanvaihdon energiankulutus muodostuu kahdesta asiasta: poistettavan ilman tilalle tuotavan korvausilman lämmittämisestä ja puhaltimien sähkönkulutuksesta. Puhaltimien sähkönkulutus on varsin pientä verrattuna korvausilman lämmittämiseen.
Lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtokone lämmittää tuloilmaa talvella poistoilman lämmöllä (lämmöntalteenottokenno) ja jälkilämmityspatterilla. Mitä tehokkaampi lämmöntalteenotto ilmanvaihtokoneessa on, sitä vähemmän jälkilämmityspatteri kuluttaa energiaa. Lämmön talteenoton tehokkuuden näkee parhaiten siitä, kuinka paljon viileämpää jäteilma on poistoilmaan verrattuna.
Mikäli ilmanvaihtokone puhaltaa asuntoon huoneilmaa viileämpää ilmaa, loppu tuloilman lämmittämisestä tehdään talon lämmitysjärjestelmällä, jotta huoneet eivät jäähdy. Mitä alhaisempana tuloilman lämpötila-asetus pidetään, sitä vähemmän jälkilämmityspatteri kuluttaa sähköä. Vastaavasti lämmitysjärjestelmästä tarvitaan enemmän energiaa.
Mikäli talossa on pelkkä poistoilmanvaihto, esim. huippuimuri, talotuuletin tai painovoimainen ilmanvaihto, korvausilma lämmitetään kokonaisuudessaan asunnon lämmitysjärjestelmällä.
Tarpeenmukainen ilmanvaihto kannattaa
Ilmanvaihdon energiankulutus riippuu oleellisesti siitä, kuinka paljon ilmaa vaihdetaan eli millä nopeudella ilmanvaihto toimii. Ilmanvaihtoa voi – ja pitää – käyttää tarpeen mukaan. Kun asunto jää tyhjilleen, ilmanvaihdon voi pienentää hyvinkin pienelle, mutta sitä ei kuulu kuitenkaan sammuttaa kokonaan. Kun ilmanvaihto pienennetään puoleen, sen kuluttama energia pienenee alle puoleen. Kun ollaan kotona, ilmanvaihto saa pyöriä mitoitusilmavirralla mutta tärkeintä on tehostaa ilmanvaihtoa esim. saunan tai suihkun jälkeen. Mikäli ilmanvaihtokoneessa on kosteus- ja/tai hiilidioksidianturit, ne säätävät ilmanvaihdon tehoa tarpeen mukaan, jotta ilmaa ei vaihdeta turhaan. Anturit kannattaa siis pitää päällä.
Riittävän ilmanvaihdon tietää mm. siitä, että koti tuoksuu sisälle tullessa raikkaalta, makuuhuoneissa on aamullakin hyvä ilma ja pesutilat kuivuvat käytön jälkeen.
Vanhaan ilmanvaihtokoneeseen ei voi vaihtaa tehokkaampaa lämmöntalteenottokennoa koska ne ovat suurempia eikä myöskään vaihtovirtapuhaltimien (AC) tilalle tasavirtapuhaltimia (EC).
Muutama esimerkki ilmanvaihdon sähkönkulutuksesta
Keskikokoisen n. 120 m² talon ilmanvaihdon (n. 45 l/s) korvausilman lämmittämiseen tarvittava energia on Keski-Suomessa n. 7 700 kWh vuodessa. Painovoimaisella tai koneellisella poistolla varustetussa omakotitalossa tämä energia otetaan kokonaisuudessaan lämmitysjärjestelmästä. Huippuimurin tai talotuulettimen AC-puhaltimen sähkönkulutus on 300-500 kWh vuodessa. Nykyaikaisen EC-puhaltimella varustetun laitteen n. puolet vähemmän.
Nykyaikaisen ilmanvaihtokoneen, esim. Vallox 110 MV, lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on lähes 80 prosenttia eli poistoilmasta otetaan lämpöä talteen n. 6000 kWh vuodessa. Korvausilman lämmittämiseen lämmön talteenottokennon jälkeen tarvitaan siis enää n. 1800 kWh vuodessa. Jos tuloilma lämmitetään jälkilämmityspatterilla 16 asteeseen, sen energiankulutus on n. 150 kWh vuodessa mutta lämmitysjärjestelmästä tarvitaan n. 1550 kWh. Jos tuloilman lämpötilaksi säädetään 20 astetta, jälkilämmityspatteri kuluttaa lähes 1000 kWh vuodessa ja lämmitysjärjestelmästä tarvitaan enää n. 800 kWh vuodessa. Tasavirtapuhaltimet (EC) kuluttavat n. 400 kWh vuodessa.
Vanhemmissa ilmanvaihtokoneissa, kuten MUH Ilmava, Digit, Digit SE, Digit2, 130, 132 Vallox 75/95 ja vastaavat, vuosihyötysuhde on n. 50 %, joten korvausilman lämmittämiseen tarvitaan n. 3900 kWh vuodessa. 16 asteen tuloilman lämpötilalla jälkilämmityspatteri kuluttaa n. 800 kWh vuodessa ja lämmitysjärjestelmästä tarvitaan 3100 kWh vuodessa. 20 asteen tuloilman lämpötilalla jälkilämmityspatteri kuluttaa n. 2500 kWh vuodessa ja lämmitysjärjestelmästä tarvitaan 1400 kWh vuodessa. Ilmanvaihtokoneiden, joiden jäätymisenesto on toteutettu puhaltimen pysäytyksellä (MUH Ilmava, Digit, Digit SE, jälkilämmityksen sähkönkulutus on hiukan laskelmaa pienempi ja koneiden, joissa on etulämmitys (esim. Digit 2, 132) sähkönkulutus on suurempi. Vaihtovirtapuhaltimilla (AC) varustetut koneet kuluttavat puhallinsähköä n. 800 kWh vuodessa.
Laskelma on suuntaa antava. Aivan etelässä energian tarve on n. 15 % pienempi, Sodankylässä n. 20 % suurempi. Puhallinsähkön kulutukseen sijainti ei vaikuta. Pienehköissä kerros- tai rivitaloasunnoissa kulutus on n. puolet vähemmän, kuin oheisessa laskelmassa. Ja lopulta ilmanvaihdon käyttö vaikuttaa kulutukseen todella paljon.
Uusien ilmanvaihtokoneiden energiankulutusta voi laskea Vallox MySelecta-tuotevalintaohjelmalla.